Kutsu pyhitykseen

1.Pi 1:13-16: "Vyöttäkää sen tähden mielenne kupeet ja olkaa raittiit; ja pankaa täysi toivonne siihen armoon, joka teille tarjotaan Jeesuksen Kristuksen ilmestymisessä. Niinkuin kuuliaisten lasten tulee, älkää mukautuko niiden himojen mukaan, joissa te ennen, tietämättömyytenne aikana, elitte, vaan sen Pyhän mukaan, joka on teidät kutsunut, tulkaa tekin kaikessa vaelluksessanne pyhiksi. Sillä kirjoitettu on: "Olkaa pyhät, sillä minä olen pyhä". 

Luin eilen Roomalaiskirjettä ja teki mieleni hetki kiivailla pyhityksen puolesta.

Esim. silloin, kun todistajien kanssa tutkin ja kyselin siitä, miten kirjeet kutsuvat elämään, niin annettiin ympäripyöreästi ymmärtää, että emmehän me voi, eikä meidän tarvitse, mehän olemme syntisiä ihmisiä, langenneita jne. Että kyseessä on ihanne, ideaali ja täydellinen esimerkki, johon toki on hyvä pyrkiä, mutta joka on saavuttamattomissamme. Se oli lannistavaa! Saati, miten herkästi langennut liha ottaa onkeensa moisesta ja todella vääntää asiat vaikka miten, voidakseen yhä ylläpitää syntisiä tapojaan ja helliäkseen vahingollisia taipumuksiaan. Alan olla saanut siitä tarpeekseni!

Ei Isä kutsuisi meitä pyhitykseen ja laittaisi kerta toisensa jälkeen Sanaansa ohjeistusta siitä, miten meidän tulee kuolla lihallemme, synnille, elää pyhää ja puhdasta elämää, ellei hän todella myös tarkoittaisi sitä! En minä ainakaan jaksa uskoa niin.

Kuten Johanneksen kirjeen alku toteaa (1.Jo 1:8,9), teemme virheitä. Ne on syytä tunnustaa ja kääntyä pois niistä. Mutta Jumalasta syntynyt ei tee syntiä! Jossakin oli, että se alkukielen sanan perusteella viittaa synnin harjoittamiseen. Se ottaa huomioon sen, että joskus lankeamme, emmekä kykene täydelliseen, virheettömään vaellukseen. Emme tietenkään! Eihän muuten olisi ollut tarvetta Pelastajalle. Mutta se tarkoittaa myös sitä, että Jumalasta syntynyt ei harjoita synnin tekoa ja elä syntistä elämää. Hän on pyhä, Jeesuksen verellä ostettu, Jumalan omaisuutta, eikä hänellä ole lupa elää vanhan luontonsa mukaan. Kuinka kauan Herra siitä minulle huomauttelikaan, ennen kuin aloin tajuta sen todellisuuden. Onneksi hän on kärsivällinen kanssamme!

Jeesus sanoi, miten ette tule valkeuteen, koska tekonne ovat pahat, ettei teitä nuhdeltaisi. Sitä maailma on pullollaan. Kauniita puheita ja korulauseita, kuorrutettuja kakkuja, jotka helpolla vetävät turmioon ne, jotka mieluummin pitävät synnillisistä haluistaan kiinni, kuin luopuvat niistä. Esitetään, ettemme voi, ei meillä ole voimaa, se on ihanne, ei todellisuutta, että eläisimme vailla syntiä. Että kunhan uskomme, ei ole väliä miten elämme. Kiitos riittää!

Pyhä Isä Rakas, auta minut siihen, mihin minut kutsunut olet, että oppisin elämään synnille kuolleena, elämään ylistykseksi sinulle, erotettua, pyhitettyä elämää, jota ei enää hallitse synti, ei lihani taipumukset, eivät tämän maailman valheet, eikä synneistään nauttivien ihmisten mielipiteet, vaan joka muovautuu yksinomaan sinun Sanasi perusteella, seuraa Jeesuksen jalanjälkiä ja tuo kunniaa nimellesi ja ylistystä ja iloa sinulle! Olethan minulle armostasi kallisarvoisen uskon antanut ja minut synneistäni pelastanut ja varustanut minut levolla ja voimalla, jotta voin Henkesi ohjauksessa elää halliten ruumiini, mieleni ja tahtoni sinun Sanasi mukaan. Sitä Jeesuksen nimessä tänään pyydän ja siihen voimaa ja ymmärrystä ja ohjausta. Kiitos, aamen.

Ps. Mikä sinun käsityksesi asiassa on? Mitä elämäsi kuvastaa...