Sain runon 28.4.2014

Tyhjin käsin tulla saan / pois omat teot paiskataan.

Vain veri puhdas viaton / armosi arvoinen ain on.

En mitään muuta tuoda voi, / kuin uskon tuohon tekohon.

Et Poikas puulle puolestain / antautui rakkaudesta vain.

Oi Pyhä Rakas Jumala / on rakkautes suur.

Sen kumpa näkis jokainen / ja juoksis luokse puun.

Mi Herran rakkaan Jeesuksen / elämän päätti noin.

Jott voisi joka syntinen / elämän saada oi!

Se tuli nuorten pitämän jumalanpalveluksen jälkeen, jossa lauloivat mm. sen laulun jossa sanotaan: "Ristin luona ainoastaan Isä armahtavi lastaan, rauhan julistaa, rauhan julistaa. Ristin luona kiusatulla paras paikka on." Ja mietin, vaikka laulu on tuttu ja rakas vuosien takaa, miten se tosiaan on nimenomaan ristin luona! Ei senttiäkään sinne tai tänne, koska Jeesuksen ristillä vuodattama veri on ainoa perusteemme anteeksiannolle. Ainoa!

Epämääräiset huutelut tai vaikka kuinkakin intensiiviset kyynelehdinnät eivät auta, ellemme turvaa Jeesuksen vereen! Vasta ja kun ihminen uskoo, että se maksoi kaiken, eikä meillä ole mitään tuoda puolestamme, kuin usko sen voimaan ja valtaan pestä syntimme pois ja meidän voida jatkaa puhtaalta pöydältä, ei mikään auta. Sen on Isä Jumala siten päättänyt ja sopinut ja sen perusteella Hän toimii, ei muutoin. Ei Hän painovoimaakaan kumoa tai vaihtelun vuoksi testaile eri ratoja tähdille ja planeetoille... Se on siten säädetty ja niin se on. Työ on täydellinen, eikä sitä voida parannella. Amen.